300 Kyykkyä

Harjoittelua jaloillesi

291–300 kyykkyä

Jos teit testissä 291–300 kyykkyä
Day 1
60 sekuntia (tai enemmän) sarjojen välissä
Day 4
60 sekuntia (tai enemmän) sarjojen välissä
set 1 66 set 1 68
set 2 66 set 2 68
set 3 66 set 3 68
set 4 64 set 4 68
set 5 64 set 5 68
set 6 64 set 6 68
set 7 enint. (vähintään 68) set 7 enint. (vähintään 70)
Vähintään 1 päivän tauko Vähintään 1 päivän tauko
Day 2
60 sekuntia (tai enemmän) sarjojen välissä
Day 5
60 sekuntia (tai enemmän) sarjojen välissä
set 1 68 set 1 70
set 2 68 set 2 70
set 3 66 set 3 68
set 4 66 set 4 68
set 5 66 set 5 68
set 6 64 set 6 68
set 7 enint. (vähintään 68) set 7 enint. (vähintään 72)
Vähintään 1 päivän tauko Vähintään 1 päivän tauko
Day 3
60 sekuntia (tai enemmän) sarjojen välissä
Day 6
60 sekuntia (tai enemmän) sarjojen välissä
set 1 68 set 1 70
set 2 68 set 2 70
set 3 68 set 3 70
set 4 68 set 4 70
set 5 68 set 5 70
set 6 64 set 6 72
set 7 enint. (vähintään 68) set 7 enint. (vähintään 72)
Vähintään 2 päivän tauko Vähintään 2 päivän tauko
Mainos

Paras vuorokaudenaika istumaannousuille

Kehosi ei ole sama kello kuudelta aamulla kuin kuudelta illalla. Kehon lämpötila, vireystila ja se, kuinka notkeaksi tunnet itsesi, kaikki muuttuvat päivän kuluessa, ja se voi vaikuttaa siihen, miten treeni sujuu. Istumaannousut ovat niin yksinkertaisia, että niitä voi tehdä lähes mihin aikaan tahansa – juuri siksi ihmiset kysyvät, milloin ne kannattaisi tehdä. Yleispätevää vastausta ei ole, mutta jokaisella vuorokaudenajalla on todellinen puolensa.

Aamulla on yksi iso etu, jolla ei ole mitään tekemistä fysiologian kanssa: se tulee tehtyä. Treenaa heti ensimmäiseksi, ja treeni on suoritettu ennen kuin päivä ehtii täyttyä syistä jättää se väliin – siksi aamurutiinit ovat yleensä johdonmukaisimpia. Istumaannoususarja voi myös selkeyttää ajatuksia ja antaa hyvän sävyn tuleville tunneille. Koukku on siinä, että olet jäykempi ja viileämpi suoraan sängystä noustuasi, joten kunnollinen alkulämmittely on tässä tärkeämpi kuin mihinkään muuhun vuorokaudenaikaan.

Iltapäivään mennessä tuo ongelma on ratkaissut itsensä. Kehosi on ollut liikkeessä tuntikausia, lämpötila on noussut, ja tunnet olosi yleensä notkeammaksi ja kyvykkäämmäksi – jotkut yksinkertaisesti suoriutuvat paremmin päivän myöhempinä hetkinä. Iltapäiväsarja voi myös katkaista stressaavan rupeaman ja nollata keskittymisen. Haittapuoli on aikataulu: keskellä päivää työ ja elämä nielaisevat todennäköisimmin hyvät aikeesi, joten johdonmukaisuutta voi olla vaikeampi suojata.

Ilta säilyttää suurimman osan iltapäivän eduista – lämpimän, valmiin kehon – ja lisää siihen rennon tahdin. Kun mitään ei ole aikataulutettu sen jälkeen, ei ole yhtä suurta painetta kiirehtiä, ja monille kevyt treeni auttaa rauhoittumaan. Kaksi asiaa, joita kannattaa tarkkailla, ovat energia ja ajoitus: pitkän päivän jälkeen tankki voi olla tyhjä, ja liian lähellä nukkumaanmenoa treenaaminen voi jättää osan liian virittyneiksi nukkuakseen hyvin.

Jos toivot tieteen ratkaisevan asian, se lähinnä kohauttaa olkapäitään. Tutkimukset harjoittelun ajoituksesta viittaavat eri suuntiin, ja mahdollinen vaikutus on yleensä vaatimaton verrattuna siihen, mikä oikeasti ratkaisee tulokset: siihen, jatkatko ilmaantumista paikalle. Se on oikeastaan koko pointti. Paras aika istumaannousuille on se, jonka oikeasti teet johdonmukaisesti – aikaikkuna, joka sopii energiaasi ja aikatauluusi tarpeeksi hyvin, että siitä tulee tapa väittelyn sijaan. Kokeile viikko tai kaksi, huomaa milloin toistot tuntuvat parhailta ja milloin luotettavasti saat ne tehtyä, ja anna sen vastata kysymykseen puolestasi.